Lueskelin tässä muitten blogikirjotuksia ja innostuin sit taas itekki yli puolen vuoden tauon jälkeen, että josko sitä taas itekki ehtis ja jaksais jotai joskus tänne rupsuttaa Ny ainaki tuntuu et aikaa on ku ulkona paukkuu parinkymmenen asteen pakkanen!

Tosiaan tossa kesän korvalla alkoi olee niin paljon muuta tekemistä ja menemistä ja perheessä oli sellasii juttui jotka veivät ja vievät edelleen aikaa ja ovat enssijasen tärkeitä. Jopa niin tärkeitä että Töpön kans harrastaminen on jääny hiukan vähemmälle. tultiin siihe tulokseen että treenaillaa omaks iloks jälkee ja tottista niin paljon ku keritää, mutta tällä treenimäärällä ei mihkään kisoihin kyllä lähetä kokeilemaan. Toisaalta harmittaaki hiukan mutta on kyl huomannu senkin et ku ei oo "pakko" ni treenaaminen on huomattavasti rennonpaa. Rentoahan sen ny pitäis aina olla, eikä me koskaan olla "hampaat irves" treenattu mut kyl siin joku ero ny kuitenki on näin ihan omaks iloks ja koiran päänvaivaks treenaillessa.

Viimekirjotuksen jälkee käytii sit viäl Rauman näyttelyssä 23.5. ja sieltä kotiintuomisina ERI PU2 vara-serti ja Porista 2.8. EH. -> arvostelut ,

ja kennelpäivillä oltiin tottakai elokuun puolesvälis, porukkaa oli mukavasti ja uusia pentujaki melkkee kaik paikal . viikonloppu oli erittäin mukava kaikinpuolin!

ja seuraava päänvaiva olikin sitte tää luonnetesti. Kaik testit täynnä, ei paikkaa mistään, aina oli 5-6 koiraa jo ainakin varalla...se oli toivotonta!! no jos ny sitte alkukesästä tärppäis sen suhteen...

no muuten kesä ja syksy menivät siinä mukavasti, vedin ite perustottelevaisuustreenejä ja treenailin Töpöö.

Tossa syyskuun lopul Töpö sai "sukuun" kaverin ku mein isä otti itelleen monirotusen Mimmi-tytön, heist tul iha ylimmät ystävykset....

Tämän parin touhuist tulen kirjottelemaan varmaa melko paljon...

Mimmi 8vko ja Töpö

 

ja jottei hommat kävis liian helpoiks ni mä teloin sit konttini lokakuun lopus, meni polvi iha rikki. polvi leikattii joulukuun eka päivä ja nyt olen ollu sairaslomalla sitte koht 2 ja puoli kuukautta. ja sehän tarkottaa sitä et en myöskään ole töpön kans lenkkeilly tänä aikana, mutta onneks mulla on niiin pal ihana naapuri et hää on lenkittäny Töpöö kyllä ahkerasti. mut nyt ollaa toipumassa kovaa vauhtia ja tänään mulle luvattiin että saan tohon polveen sellasen saranatuen et pääsee sit hiuka lenkkeileekki taas pitkästä aikaa...

kyllä nää hommat tästä pikkuhiljaa kaikki kuntoon saaraan!